{"id":220,"date":"2025-12-21T09:18:14","date_gmt":"2025-12-21T09:18:14","guid":{"rendered":"https:\/\/www.vakavasti.fi\/?page_id=220"},"modified":"2025-12-21T16:24:58","modified_gmt":"2025-12-21T16:24:58","slug":"kokoelman-ulkoasu","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.vakavasti.fi\/index.php\/kokoelman-ulkoasu\/","title":{"rendered":"Kokoelman ulkoasu"},"content":{"rendered":"\n
\n
\n

Asiallisella ulkoasulla on todellista merkityst\u00e4. Asiallisen ulkoasun aikaan saamiseksi ei tarvitse olla ammattigraafikko, mainostoimistojen tai lehtitalojen art director tai muu ulkoasuseikkojen erityinen ammattilainen. Tarvittavien keinojen joukko on \u00e4\u00e4rellinen, ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4 ja loppujen lopuksi ihan inhimillisesti opittavissa.<\/p>\n\n\n\n

Mit\u00e4 tulee n\u00e4yttelyarvosteluihin, niin kiteytetysti sanottuna esitystapaa arvioitaessa tarkastellaan kahta asiaa:
1) miten kokoelmalehtien selke\u00e4 ulkoasu tukee kokoelman k\u00e4sittely\u00e4 ja 2) miten esitystapa tuo n\u00e4ytett\u00e4v\u00e4n materiaalin esiin parhaalla mahdollisella tavalla ja tasapainoisesti niin yksitt\u00e4isell\u00e4 lehdell\u00e4, kehyksess\u00e4 kuin kokoelmana kaikkinensa.<\/p>\n\n\n\n

Vaikka muodollisesti esitystavan merkitys kokonaisuudesta on pieni (5 pistett\u00e4 100 pisteest\u00e4), niin luotaanty\u00f6nt\u00e4v\u00e4n esitystavan haitalliset vaikutukset voivat olla huomattavat, koska luotaanty\u00f6nt\u00e4v\u00e4n esillepanon vuoksi tuomarit eiv\u00e4t jaksa paneutua kokoelmaan; esimerkiksi:
– kaikkea aiheeseen perehtyneisyytt\u00e4 ei huomata, jolloin kaikkia kokoelman muutoin ansaitsemia filateelisen tietojen pisteit\u00e4 ei saada
– kaikkia k\u00e4sittelyn ansioita ei huomata, jolloin kaikkia kokoelman muutoin ansaitsemia k\u00e4sittely-pisteit\u00e4 ei saada, tai merkitys-pisteit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

K\u00e4rjistettyn\u00e4, ehk\u00e4 jossain m\u00e4\u00e4rin liioiteltuna, mutta palanen totuutta kuitenkin mukana, voidaan todeta, ett\u00e4 jos kokoelma ei ole mukava katsoa ja seurata, niin tuomari saattaa aloittaa ajatuksella, ett\u00e4 kokoelma ei ole kovin hyv\u00e4. On siis todella hy\u00f6dyllist\u00e4 panostaa siihen, miten esitystapa helpottaa kokoelman
– seurantaa,
– ymm\u00e4rryst\u00e4 ja
– siten houkuttavuutta!<\/p>\n\n\n\n

\n
<\/div>\n\n\n\n

\u00a0Merkitt\u00e4vimm\u00e4n motivaation hyv\u00e4n esitystavan toteuttamiseksi pit\u00e4isi olla esitystavan v\u00e4lillinen vaikuttavuus muihin arvostelun osa-alueisiin.<\/em><\/p>\n\n\n\n

<\/div>\n<\/blockquote>\n\n\n\n

Katsotaanpa alla olevan n\u00e4k\u00f6ist\u00e4 sivua. Kuinka helposti on sanottavissa, mik\u00e4 tekstikappale on tarinaa ja mik\u00e4 on analyysi\u00e4 ja kumpaan kohteeseen tekstilohko liittyy?<\/strong> Ei ainakaan niin helposti, kuin kohtuudella voisi edellytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n
<\/div>\n\n\n\n

Itse teksti\u00e4 ei tarvitse muuttaa, kunhan j\u00e4rjestelee sen tarkoituksenmukaisella tavalla: jo vilkaisemalla visuaalisesti on havainnoitavissa,
– mik\u00e4 teksti liittyy mihinkin kohteeseen eli on kohteiden analyysi\u00e4 ja
– mik\u00e4 teksti on tarinaa eli liittyy sivulla esitett\u00e4viin asioihin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\n\n\n\n

K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tilaa kokoelmasivulla ei ole koskaan liikaan. Tilaa ei sen vuoksi parane tuhlata<\/strong> kokoelman aiheen ja tarinan kannalta tarpeettomiin asioihin.<\/p>\n\n\n\n

Jos sivulle on sijoittamassa muuta kuin filateelisia (ja 2C-kokoelmissa ei-filateelisia) kohteita, on paikallaan mietti\u00e4, ovatko ne todella tarpeellisia:
– Onko kuva l\u00e4hetyksen taustapuolesta tai etupuolen leimapainanteesta tarpeen?
– Onko kuvan tai kartan koko asiallinen?
– Onko kartta tarpeellinen? Esimerkiksi alla n\u00e4ht\u00e4vill\u00e4 oleva tapaus: Kartta on nykyajalta — ja sit\u00e4paitsi liian iso. Ja mit\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4 on tiet\u00e4\u00e4, miss\u00e4 Launceston sijaitsee!? Parempi olisi ollut n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 reitti Hong Kongista Tasmaniaan \u2013 tai sijoittaa lehdelle my\u00f6s toinen kohde.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

\/ \/ \/<\/p>\n\n\n\n

Vaikka yll\u00e4 moitin tyhj\u00e4\u00e4 tilaa, niin tarkoitin runsaita tyhji\u00e4 alueita. Tyhj\u00e4 tila oikein k\u00e4ytettyn\u00e4 j\u00e4sent\u00e4\u00e4 sivun asioita.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

\/ \/ \/<\/p>\n\n\n\n

Harkittua tyhj\u00e4n tilan k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 on my\u00f6s tekstin paloittelu asioittain omiin lohkoihinsa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n
<\/div>\n\n\n\n
\n\n\n\n
<\/div>\n\n\n\n

Sivujen tulisi olla tasapainoisia.<\/strong> Voi toki olla tilanteita, ett\u00e4 kovin v\u00e4h\u00e4n on teht\u00e4viss\u00e4:<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Vasemmanpuoleisen sivun tapauksessa yl\u00e4osan raskautta voisi kevent\u00e4\u00e4 vaihtamalla kohteiden paikkaa kesken\u00e4\u00e4n. N\u00e4in raskas kohde sijoittuisi sivun alaosaa.<\/p>\n\n\n\n

Oikean puolimmaisessa tapauksessa ei oikein ole teht\u00e4viss\u00e4 mit\u00e4\u00e4n muita j\u00e4rjestelyj\u00e4 kuin pyrki\u00e4 hankkimaan sivulle paremmin sopiva kohde, mik\u00e4 toki voi olla vaikeaa. Sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n, kehyksess\u00e4 oleva yksi t\u00e4llainen lehti ei viel\u00e4 ole ongelma.<\/p>\n\n\n\n

\/ \/ \/<\/p>\n\n\n\n

Analyysin ei tarvise aina olla kohteen alapuolella. Se voi olla kohteen sivulla. Vasemman puoleisella esimerkkisivulla ei ole ongelmaa tunnistaa, mik\u00e4 tekstilohko kuuluu mihinkin kohteeseen:<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Oikean puoleinen esimerkkisivu osoittaa, ett\u00e4 sivulla kohteet analyyseineen ei tarvitse olla toistensa peilikuvia. Ratkaisut voivat vaihdella, kunhan pidet\u00e4\u00e4n huoli, ett\u00e4 ei j\u00e4\u00e4 ep\u00e4selvyytt\u00e4 sen suhteen, mik\u00e4 tekstilohko on mit\u00e4kin eli tarinaa versus analyysi\u00e4, ja mik\u00e4 analyysi liittyy mihinkin kohteesen.<\/p>\n\n\n\n

Mit\u00e4 \u00e4sken puhuin kohteista ja tekstilohkoista, niiden sijoittelusta, niin sama p\u00e4tee kaikkeen muuhunkin, mit\u00e4 sivulle sijoitetaan: kartat, kuvat ja muu ei-filateelinen materiaali.<\/p>\n\n\n\n

<\/div>\n\n\n\n
\n\n\n\n
<\/div>\n\n\n\n

SREV mainitsee, ett\u00e4 kokoelman ulkoasun tulisi lis\u00e4t\u00e4 kokoelman ymm\u00e4rrett\u00e4vyytt\u00e4 ja houkuttelevuutta<\/strong> sek\u00e4 tuomareiden ett\u00e4 yleis\u00f6n kannalta.<\/p>\n\n\n\n

Edell\u00e4 mainittujen seikkojen, jotka koskivat kohteiden ja tekstin sijoittelua, lis\u00e4ksi on hyv\u00e4 huolehtia seuraavista kolmesta asiasta:
– Erottuva v\u00e4liotsikko. T\u00e4ll\u00f6in jo kauempaa kokoelmasta yleiskuvaa muodostettaessa visuaalisesti havaitaan, miss\u00e4 luku vaihtuu.
– Kokoelmalle on eduksi, ett\u00e4 lukija on koko ajan selvill\u00e4, miss\u00e4 kohtaa tarinaa h\u00e4n on. Puhutaan tarinan seurattavuudesta. Sen vuoksi yl\u00e4tunnisteessa toistuu sen luvun otsikko, johon sivu tarinassa kuuluu.
– Sivukohtainen otsikko, joka liittyy niin ymm\u00e4rrett\u00e4vyyteen kuin seurattavuuteen (t\u00e4st\u00e4 lis\u00e4\u00e4 seuraavalla kalvolla).<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n
<\/div>\n\n\n\n

Kokoelmalle eduksi luettavana seikkana on tullut tavaksi laittaa jokaiselle sivulle sivuotsikko<\/strong>. Se on uniikki otsikko, joka tiivist\u00e4\u00e4 kyseisell\u00e4 lehdell\u00e4 esitett\u00e4v\u00e4n osan tarinasta. Ne ohjaavat tuomaria kokoelmasi l\u00e4pi ilment\u00e4en tarinaasi. (Ja jos on laiska lukemaan kaiken tarinasta, niin lukemalla sivukohtaiset otsikot, saa jo kohtalaisen k\u00e4sityksen kokoelman tarinasta.) Otsikon on siis tarkoitus olla lyhyt, yhdelle riville mahtuva.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n
<\/div>\n\n\n\n
\n\n\n\n
<\/div>\n\n\n\n

SREV:ss\u00e4 mainittiin kokoelmalehtien ja kehyskokonaisuuksien yleisilme ja kohteiden kiinnitt\u00e4misen huolellisuus. Noihin seikkoihin liittyy, ett\u00e4 l\u00e4pi kaikkien kokoelmalehtien tulee huolehtia tiettyjen linjojen<\/strong> toteutumisesta:
– Otsikoiden ja yl\u00e4tunnisteiden linja
– Sivuotsikoiden linja
– Sen alueen, jolle tarinatekstit ja kohteet sijoitetaan, yl\u00e4reunan linja
– Sivun tehollisen alueen alareunan linja<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n
<\/div>\n\n\n\n
\n\n\n\n
<\/div>\n\n\n\n

SREV:ss\u00e4 on my\u00f6s vaade kehyskokonaisuuksien yleisilmeen vaalimiseksi. Siis onko jokainen kehys tasapainoinen<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Huolehtimalla, ett\u00e4
– kukin sivu itsess\u00e4\u00e4n on tasapainoinen, ja
– edellisell\u00e4 kalvolla mainitut linjat pysyv\u00e4t kurissa,
– on k\u00e4sill\u00e4 hyv\u00e4t edellytykset saada kehyksist\u00e4kin tasapainoisia.<\/p>\n\n\n\n

My\u00f6nnett\u00e4k\u00f6\u00f6n, ett\u00e4 on liki mahdotonta tehd\u00e4 t\u00e4ydellinen, mutta siihen tulee pyrki\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\/ \/ \/<\/p>\n\n\n\n

Sivulta toiselle saman kaavan noudattaminen kohteiden asemoinnissa voisi odottaa olevan turvallinen ratkaisu (ks. alla olevassa kuvassa vasemmanpuoleinen kehys). SREV:iin on kuitenkin kirjattu vaatimus, ett\u00e4 kohteiden sijoittelussa on vaihtelevuutta sivulta toiselle eli kaikkien sivujen ei tule n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 aivan samanlaisilta<\/strong>. Usein kokoelman kohteiden koot ja muodot vaihtelevat kesken\u00e4\u00e4n, jolloin sivut poikkeavat toisistaan luonnostaan. Joissakin tilanteissa n\u00e4in ei ole. T\u00e4ll\u00f6in variointia on itse j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4. T\u00e4st\u00e4 olkoon oikean puoleinen kehys esimerkkin\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n
<\/div>\n\n\n\n
\n\n\n\n
<\/div>\n\n\n\n

Kunkin p\u00e4\u00e4luvun alussa voi tarvittaessa olla johdantoteksti<\/strong>, -osuus. Mit\u00e4 p\u00e4\u00e4luvusta olisi kirjoittanut etulehdelle, niin sen voi sijoittaa t\u00e4h\u00e4n. Usein on jopa enemm\u00e4n tilaa kertoa, mit\u00e4 p\u00e4\u00e4luvussa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n ja taustoittaa p\u00e4\u00e4luvun aihetta.<\/p>\n\n\n\n

P\u00e4\u00e4luvun johdantoteksti saisi vied\u00e4 tilaa enint\u00e4\u00e4n puolet sivusta.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4llainen p\u00e4\u00e4luvun alkuun sijoitettu osio my\u00f6s visuaalisesti osoittaa uuden p\u00e4\u00e4luvun alun.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n
<\/div>\n\n\n\n
\n\n\n\n
<\/div>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Sanoma- ja aikakausijulkaisuissa normaalitekstin kirjasintyyli<\/strong> on p\u00e4\u00e4tteellinen eli antikva. T\u00e4h\u00e4n ovat p\u00e4\u00e4tyneet siksi, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4tteellinen kirjasintyyli on p\u00e4\u00e4tteet\u00f6nt\u00e4 helppolukuisempi. N\u00e4in kokoelmasivuilla tekstin on p\u00e4\u00e4asiallisesti hyv\u00e4 olla p\u00e4\u00e4tteellisell\u00e4 kirjasintyylill\u00e4 tuotettua.<\/p>\n\n\n\n

Luettavuuteen liittyy, ett\u00e4 isoja kirjaimia ei tule k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kuin lyhyiss\u00e4 korostuksissa \u2013 jos niiss\u00e4k\u00e4\u00e4n, koska korostus on hoidettavissa esimerkiksi lihavoinnilla.<\/p>\n\n\n\n

Normaalitilanteissa sopiva tekstin koko on 10-12 pistett\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Sopiva otsikoiden kirjasinko on 1,6 kertaa normaalin tekstin koko. (Tuo 1,6 tulee kultaisesta leikkauksesta, joka on kuvataiteessa ja arkkitehtuurissa sommittelun peruss\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4.)<\/p>\n\n\n\n

<\/div>\n\n\n\n
\n\n\n\n
<\/div>\n\n\n\n

Tekstipalsta<\/strong>, jossa molemmat reunat ovat tasatut, on l\u00e4ht\u00f6kohtaiset tyylik\u00e4s.<\/p>\n\n\n\n

Kapeissa palstoissa kannattaa oikea reuna j\u00e4tt\u00e4\u00e4 tasaamatta (eli liehuksi), koska muutoin seurauksena saattaa olla inhottavan suuria sanav\u00e4lej\u00e4 (kuten t\u00e4ss\u00e4 vasemmampuoleisessa palstassa).<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Luettavuustutkimukset ovat p\u00e4\u00e4tyneet, ett\u00e4 maksimissaan palstan leveys saisi olla 10-13 cm, kun kirjainkoko on 12 pistett\u00e4, kuten tyypillisesti romaaneissa. T\u00e4m\u00e4 perustuu siihen, ett\u00e4 rivi tulisi voida lukea silm\u00e4\u00e4 liikuttamatta. Rivin ollessa pidempi silm\u00e4\u00e4 joutuu liikuttamaan ja palaaminen seuraavan rivin alkuun vaatii enemm\u00e4n ty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kirjasinkoon ollessa pienempi, kuten sanoma- ja aikakausilehdiss\u00e4, palstan leveys on huomattavasti kapeampi, jopa 7 cm.<\/p>\n\n\n\n

\/ \/ \/<\/p>\n\n\n\n

My\u00f6s kokoelmalehdill\u00e4 palstoittaminen on tapa parantaa luettavuutta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n
<\/div>\n\n\n\n
\n\n\n\n
<\/div>\n\n\n\n

Kohteet on paikallaan kehyst\u00e4\u00e4<\/strong> ohuella viivalla. Itse olen menetellyt niin, ett\u00e4 kohteen ja viivan v\u00e4liss\u00e4 on tilaa 3 mm. Jos kohde ei ole t\u00e4ysin suorakaiteen muotoinen, kuten varhaisfilateeliset l\u00e4hetykset harvoin ovat, niin silti kehyslaatikon olen pit\u00e4nyt suorakaiteen muotoisena<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Koko sivua ei tule kehyst\u00e4\u00e4, koska se vain pienent\u00e4\u00e4 sivun tehollista pinta-alaa ja tehollista pinta-alaa ei tyypillisesti koskaan ole ruhtinaallisesti tarjolla.<\/p>\n\n\n\n

Olen joskus n\u00e4hnyt kokoelmia, joissa my\u00f6s tekstilohkot on kehystetty \u2013 siis laatikoitu. Lopputulos n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 palapelilt\u00e4 eik\u00e4 siis ole eduksi. Lis\u00e4ksi t\u00e4m\u00e4 kehyst\u00e4minen my\u00f6s tuhlaisi tilaa. N\u00e4ist\u00e4 syist\u00e4 tekstilohkoja ei tule kehyst\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

<\/div>\n\n\n\n
\n\n\n\n
<\/div>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 on minun paljon k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4t valinnat koskien kirjasimia, viivoja ja marginaaleja.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Tulee huomata, ett\u00e4 kirjasinkokoja oli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 kolme:
1) tarina ja analyysi
2) v\u00e4liotsikko
3) yl\u00e4tunniste
Ei enemp\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kirjasintyylej\u00e4 oli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 kaksi:
1) tarina ja analyysi
2) v\u00e4liotsikot ja yl\u00e4tunniste<\/p>\n\n\n\n

Niin tekstit kuin viivat olivat mustia. Poikkeuksen tekiv\u00e4t kohteet, joita halusin korostaa, joissa viivan v\u00e4ri oli magenta ja paksuus 3 pistett\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

<\/div>\n\n\n\n
\n\n\n\n
<\/div>\n\n\n\n

V\u00e4rien suhteen<\/strong> p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6 on musta, puhutaan sitten tekstin v\u00e4rist\u00e4 tai kohteiden kehysviivojen v\u00e4rist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Tuosta linjasta voi ajatella yksi \u2013 tai kaksi \u2013 poikkeusta:
1) Harvinaisen kohteen korostamiseen voi kehyksiss\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 mustasta poikkeavaa v\u00e4ri\u00e4, \u201ckorostusv\u00e4ri\u00e4\u201d. Samaa korostusv\u00e4ri\u00e4 voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tekstiss\u00e4, kun kerrotaan, miksi kohde on harvinainen.
2) Toinen mustasta poikkeava v\u00e4ri voisi \u2013 muttei mitenk\u00e4\u00e4n tarvitse \u2013 olla sivukohtaisissa otsikoissa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Jos k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 mustasta poikkeavaa v\u00e4ri\u00e4 molempien edell\u00e4 mainittujen poikkeusten tapauksessa, niin silloin molempiin ei tule k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 samaa v\u00e4ri\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Poikkeavina v\u00e4rein\u00e4 harkitsisin cyania ja magentaa. T\u00e4m\u00e4 siksi, ett\u00e4 n\u00e4ille v\u00e4reille on v\u00e4h\u00e4nkin paremmissa tulostimissa oma v\u00e4rikasetti-\/patruuna, jolloin v\u00e4rin pysyminen samana, jos tulostin vaihtuu, on todenn\u00e4k\u00f6isemp\u00e4\u00e4, kun kyseess\u00e4 ei ole sekoitev\u00e4ri.<\/p>\n\n\n\n

<\/div>\n\n\n\n
\n\n\n\n
<\/div>\n\n\n\n

Kansainv\u00e4lisen Filatelistiliiton, FIP:n, hallitus on julkaissut suosituksensa siit\u00e4, mink\u00e4 kokoisia lehtien<\/strong> tulisi olla. Ajatus t\u00e4ss\u00e4 takana on, ett\u00e4 ne ovat sellaisia, jotka ongelmitta (!) mahtuvat n\u00e4yttelykehyksiin. Pysty-A4 ja vaaka-A3 ovat tuossa suhteessa turvallisia kokoja.<\/p>\n\n\n\n

(Tai liki turvallisia, sill\u00e4 joidenkin maiden kehyksiss\u00e4 nuo ovat todellisia maksimikokoja, joihin kokoelmalehden suojamuoveineen tulee mahtua.)<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

FIP ei ole sit\u00e4 s\u00e4\u00e4t\u00e4nyt, mutta monien n\u00e4yttelyiden erityiss\u00e4\u00e4nn\u00f6iss\u00e4 on alettu edellytt\u00e4m\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 kokoelmalehtien v\u00e4rin on oltava hillitty. T\u00e4ss\u00e4 suhteessa valkoinen (ei kuitenkaan kiilt\u00e4v\u00e4pintainen) tai kerma ovat turvallisia v\u00e4rej\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Paperin paksuudesta sanon, ett\u00e4 paksuin mahdollinen, jonka tulostimesi kykenee k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n. Monesti 160g-paperi viel\u00e4 toimii.<\/p>\n\n\n\n

<\/div>\n\n\n\n
\n\n\n\n
<\/div>\n\n\n\n

Kun esille nousee ajatus, ett\u00e4 havainnollistaisi jotakin asiaa piirroksin tai kopioin, niin kannattaa hetkeksi pys\u00e4hty\u00e4 miettim\u00e4\u00e4n, onko tuo lopulta tarpeellista. Jos asia on kohtuudella n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 itse kohteelta, niin j\u00e4ljenn\u00f6s on turha.<\/p>\n\n\n\n

Perustelluin tilanne j\u00e4ljenn\u00f6kselle<\/strong> tulee silloin, kun kohteen molemmilla puolilla on kokoelman tarinan kannalta oleellisia seikkoja.<\/p>\n\n\n\n

Jos kopion esitt\u00e4\u00e4, niin SREV edellytt\u00e4\u00e4 kopion poikkeavan ainakin 25% alkuper\u00e4isest\u00e4 koosta eli kopio tulee pienent\u00e4\u00e4 kokoon 75% alkuper\u00e4isest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Poikkeuksen tekev\u00e4t yksitt\u00e4isten leimojen tai postil\u00e4hetysten osien esitt\u00e4minen. Niiden esitt\u00e4minen t\u00e4ysimittaisina on sallittua.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n
<\/div>\n\n\n\n
\n\n\n\n
<\/div>\n\n\n\n

Viimeisimm\u00e4ss\u00e4 tyystin uudistamassani kokoelmassa typografiassa olen p\u00e4\u00e4tynyt t\u00e4llaisiin valintoihin.<\/p>\n\n\n\n

Nyt kirjasinkokoja on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 viisi (tarina, analyysi, sivuotsikko, v\u00e4liotsikko ja yl\u00e4tunniste) ja kirjasintyylej\u00e4 on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 kolme (tarina ja sivuotsikko; analyysi sek\u00e4 v\u00e4liotsikot ja yl\u00e4tunniste).<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Niin tekstit kuin viivat olivat mustia. Poikkeuksen tekiv\u00e4t kohteet, joita halusin korostaa, joissa viivan v\u00e4ri on cyan ja paksuus 3 pistett\u00e4 ja sivuotsikot, joiden v\u00e4ri on magenta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n<\/div>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Asiallisella ulkoasulla on todellista merkityst\u00e4. Asiallisen ulkoasun aikaan saamiseksi ei tarvitse olla ammattigraafikko, mainostoimistojen tai lehtitalojen art director tai muu ulkoasuseikkojen erityinen ammattilainen. Tarvittavien keinojen joukko on \u00e4\u00e4rellinen, ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4 ja loppujen lopuksi ihan inhimillisesti opittavissa. Mit\u00e4 tulee n\u00e4yttelyarvosteluihin, niin kiteytetysti sanottuna esitystapaa arvioitaessa tarkastellaan kahta asiaa:1) miten kokoelmalehtien selke\u00e4 ulkoasu tukee kokoelman k\u00e4sittely\u00e4 ja 2) […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-220","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.vakavasti.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/220","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.vakavasti.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.vakavasti.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vakavasti.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vakavasti.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=220"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/www.vakavasti.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/220\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":269,"href":"https:\/\/www.vakavasti.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/220\/revisions\/269"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.vakavasti.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=220"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}