Kohteen analyysi

Postihistoriakokoelman arvostelusääntöjen tulkintaohjeissa sanotaan: ”Filateelisia ja vastaavia tietoja osoitetaan kokoelmaan valitun aineiston ja siihen liitetyn tekstin avulla. Henkilökohtainen tutkimus osoitetaan kokoelmaan valitun aineiston asiantuntevan analyysin avulla.” Tärkeään on siis analyysi, mutta mitä analyysin pitää olla käytännössä.

Korkeita kokonaispistemääriä näyttelyissä ansainneiden kokoelmien on täytynyt saada hyvin korkeat pisteet kaikista arvostelun osa-alueista, myös filateelisista tiedoista. Toisin sanoen näissä kokoelmissa myös tuomareiden mielestä kohteiden analyysi on täytynyt olla oikein hyvin tehty. Otin tarkasteluun 14 kansanvälisessä PhilaNippon 2011, kansainvälisessä Indonesia 2012, kansainvälisessä Australia 2013 ja pohjoismaisessa Nordia 2013 –näyttelyissä erinomaisesti tai jopa huimasti pisteitä kerännyttä kokoelmaa (kokoelmat on lueteltu kokonaispisteineen taulukossa A) katsoakseni, mitä he ovat kohteiden analyysissä käsitelleet.

Taulukko A
#	Kokoelma	Philanippon 2011 (FIP)	Indonesia 2012 (FIP)	Australia 2013 (FIP)	Nordia 2013 (Pohj)
I	Walske: Heart of the West: San Francisco as a Postal Hub From 1849 to 1869	97	98
II	Jörgensen: Danish Mail to Foreign Destination		96
III	Larsson: Swedish Postal History		96
IV	Brown: Aden Postal History	95	95
V	Grassi: United States External Mail Routes 1854-75	95
VI	Påhlman: Dutch East Indies: Postal Routes and Rates	93	93	93
VII	Buskum: The Norwegian skilling issues and postal items			90	92
VIII	Salam: Egypt: Maritime Mail Routes, 19th Century	90	92	90
IX	Lundgren: Bohuslän 1692-1910				91
X	Moscatelli: Argentina Postal History 1923-45 Definitive Issues		91
XI	Putranto: The Develompment of Postal Cancellations Used in Netherlands Indies 1789-1914		91
XII	Forssmark: Faroe Island postal conditions during WW II				90
XIII	Muhonen: Finland 1918				90
XIV	Ore: Carpatho – Ukraine		90

Mitä kussakin kokoelmassa on kohteesta kerrottu, ilmenee taulukossa B. Mistä mihin ja milloin kohde on kulkenut näytetään kerrottavan, vaikka nämä tyypillisesti käyvät ilmi lähetykseltä katsoenkin. Taksa näyttää olevan samoin kohteesta aina kerrottavaa tietoa. Suomalaisittain harvemmin näkee yksilöitävän kohteella olevat leimat, mutta suuressa maailmassa tämä näyttää olevan käytäntö.

Joissakin kokoelmissa eri etappien väliset kuljetustavat on ilmoitettu. Näin on tehty silloin, kun kokoelmissa lähetysten kuljettaminen on keskeinen teema.

Taulukko B

Kohteen analyysissä kerrottu asia

Kokoelma

I

II

III

IV

V

VI

VII

VIII

IX

X

XI

XII

XIII

XIV

lähtöpaikkakunta

X

X

X

{1}

X

X

X

X

X

X

X

X

X

lähtöaika

X

X

X

{2}

X

X

X

X

{3}

X

X

X

X

saapumispaikkakunta

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

saapumisaika

X

X

X

X

kuljetusetapit/-reitti

X

X

X

X

X

X

{4}

X

X

leimat sekä käsi- ja muut merkinnät

X

X

X

X

X

X

X

X

{5}

X

taksa

X

X

{4}

X

X

X

X

X

X

X

X

tähdennys, joka liittyy asiaan, jonka kohdalla kohde tarinassa on

X

X

X

kuljetustapoja eri etappien välillä

X

{4}

X

X

X

frankeeraukseen käytetty merkkimalli

X

{1} = vain maa.     {2} = vain vuosi.     {3} = kuukausi ja vuosi.     {4} = ei aina.     {5} = sensuuri.

Rahialan Karin muistan sanoneen, että kohteista tulee selittää kolme R-asiaa: Rates, Remarks ja Routes. Eli taksa, lähetyksellä olevat merkinnät (leimat, käsimerkinnät ja lipukkeet) ja lähetyksen kulkema reitti. Näillä kolmella R-asialla näyttää pärjäävän hyvin.